Toggle navigation

Kun Juice Leskinen laski Iso-Syötteellä farkuissa ja hiihtohissillä oli turbaani – Mikko Alatalo on melkoinen vapaalaskija

06.10.2016

Kansanedustaja, muusikko ja maalaispoika Mikko Alatalo esiintyy Vapaalaskufestivaalien jatkoilla lauantaina 5. marraskuuta. 600 levytetyn laulun lisäksi Alatalolla on vuosikymmenten laskettelutausta. Niistä ajoista jäi käsiin lämpimiä muistoja, uusia ystäviä ja loputon määrä tarinoita. Alatalo kertoo niistä nyt muutaman.

Teksti: Tuija Siltamäki Kuvat: Arttu Muukkonen

 

Suomalainen perhe keskustelee luontevasti ruokapöydässä.
“Mites Hanne, onks sun sukset missä kunnossa, pitääkö niitä voidella?” tiedustelee miehekkään sinisiin laskukamppeisiin sonnustautunut parrakas isä.

“Emmä usko”, vastaa Hanne, jolla on hyvin pörröiset hiukset.

“Voitais hiihtää joku vitonen ihan hissun kissun, nii”, ehdottaa isä.

Tapahtuu yllättävä käänne.

“HEI ISI, MÄ HALUUN HIIHTOKOULUUN”, kiekaisee lapsi numero kaksi.

“Minne?”

“HIIHTOKOULUUN”, toistaa talviurheiluorientoitunut vekara äänekkään toivomuksensa.

“Hei mitäs sanotte, jos mentäis koko porukka tonne rinteeseen?” isä ehdottaa diplomaattisesti.

“Mennään vaa,” myöntyy kolmaskin lapsi.

Sitten alkaa tapahtua.

Hävyttömän värikkäisiin toppapukuihin sonnustautuneita ihmisiä syöksyy alas mäkeä. Sateenkaaren värit loistavat kirkkaammin kuin Pride-kulkueessa.

Ja kaiken keskeltä paikalle pyllähtää lumilaudalla Mikko Alatalo.

Mistä tässä nyt oikein on kyse?

Kurssin priimus – ja millä vartalolla

lo_alatalo_96b6828

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, muusikko ja maalaispoika Mikko Alatalo vastaa puhelimeen junassa. Alatalo on matkalla Kouvolaan, siellä on jonkinlainen tilaisuus. Tässä on nyt hyvää aikaa muistella Alatalon massiivista lasketteluhistoriaa.

“Se oli minulle hirveän antoisaa aikaa. Sain uuden ystäväpiirin”, Alatalo sanoo  lämpimästi.

Alatalo opiskeli alppihiihdon opettajaksi 1980-luvun alussa. Kolmen vuoden kurssin aikana sai erikoistua joko telemarkiin, maastohiihtoon tai lumilautailuun. Alatalo päätyi maastohiihdon pariin.

“Enhän minä mikään nopea hiihtäjä sillä maastohiihtokurssilla ollut, mutta kun jotkut kaupunkilaispojat eivät osanneet hiihtää oikeaa maastohiihtoa! Ne menivät kuin Elias Lönnrot. Opettaja antoi todistukset ja sanoi, että Alatalo, kurssin priimus, ja vielä tuolla vartalolla!” Alatalo kertoo.

Alatalo työskenteli kuutisen vuotta Tahkolla tolpalla vahtimassa oppilaita. 1980-luvulla hän myös kiersi suomalaisia laskettelukeskuksia opettamassa lapsia Känkkäränkkä-hiihtokoulussa.

“Joillekin se oli vähän yllätys, kun Alatalo sinne yhtäkkiä pölähti!” hän muistelee huvittuneena.

Noihin aikoihin laskettelu oli Alatalon mukaan laji, jota vähän kummeksuttiin. Nykyään laskettelusta on tullut liki koko kansan laji.

“Jotkut naureskelivat, että mitä se Alatalo juppeilee ruskettuneena Lapissa. Nykyäänhän siellä on kaikki! Kaikki tuli mun perässä sinne!”

Ja yhtäkkiä nurkan takaa pamahtaa yllättäen seuraava tarina:

“Eräskin rock-kriitikko oli aivan äimän käkenä, kun joku kertoi, että Juice oli hyvä laskija.”

Juice Leskinen vietti nuoruutensa Juankoskella, aivan Tahkon naapurissa.

“Olimme joskus Iso-Syötteellä laskemassa. Juice veti kyllä farkuissa.”

Jonkinlainen rock-uskottavuus on syytä säilyttää juppilajeissakin.

 

Känkkäränkkä kaitsi lapsia

Kun Alatalo aloitti hiihto-opettajana, oli vallalla hyvin kurinalainen opetustyyli.
“Sanottiin joskus vitsinä, että kielivirheetkin käännettiin saksasta suomeen.”

Känkkäränkkä-hiihtokoulussa oppia taottiin lasten päähän laulun ja leikin varjolla. Noilta ajoilta on jäänyt elämään esimerkiksi Alatalon Taikanappi-kappale. Sen avulla opetettiin lapsia siirtämään käännöksissä painoa puolelta toiselle.

Ja taikanappi, taikanappi

joka nappulan polvessa on

Kun sitä painaa, niin aura kääntyy

se on nappula korvaamaton

“Monet aikuiset ovat tulleet sanomaan, että mä osaan vieläkin taikanapin!” Alatalo kertoo.

Enää Alatalo ei kaitse hiihtokoululaisia. Sukset ovat kuitenkin pysyneet perheessä. Alatalon vanhin poika toimii nykyään hiihdonopettajana Levillä.

Kaksi anekdoottia Afrikasta ja muutama muualta

lo_alatalo_96b6765

Haastattelun aikana tulee nopeasti selväksi, että Alatalon taskuun on aktiivisilta lasketteluajoilta jäänyt muisto jos toinenkin, ja Alatalo kertoo niistä mielellään – ja mikä ettei, hyvät tarinat ovat aina hyviä tarinoita. Kun Alatalo pääsee vauhtiin, tarinat seuraavat toisiaan.

Esimerkiksi tähän tyyliin.

Oli yksi tutun tuttu, joka oli Tanskassa viettämässä kosteaa iltaa. Aamulla kohmelossa heräillessään mies oli järkyttynyt: jumalauta, televisiossa on Alatalo puhumassa tanskaa!

Hiihtokoulu oli dubattu tanskaksi kansainvälisiä markkinoita varten.

Ja sitten oli se reissu, kun kavereiden kanssa oli lyöty vetoa, että käydään laskettelemassa kaikissa maanosissa. Eurooppa, Aasia, Pohjois-Amerikka ja Etelä-Amerikkakin hoituivat varsin helposti, mutta Afrikka tuotti päänvaivaa.

Oltiin lähdössä kaverusten kesken Kilimanjarolle reippailemaan. Alatalo oli kaiken varalta ottanut sukset mukaan, jos vaikka saisi samalla retkellä valloitettua senkin maanosan.

Retkikunta patikoi Kilimanjarolle kuuden kilometrin korkeuteen. Suomalainen opas kuitenkin pisti aikeille pisteen ja kielsi laskemasta. Koska jos Alatalo iskee sukset jalkaan ja lähtee Kilimanjaron kraaterille laskemaan, paikalle pamahtaa pari sataa ruotsalaista extreme-urheilijaa, ja eihän siitä sitten mitään tule.

Toinen yritys.

Alatalo suuntasi ystävänsä kanssa Marokon vuoristoon. Toimivia hiihtohissejä ei rinteillä näkynyt, oli vain turbaanipäinen mies.

“Minä olen hissi”, ilmoitti mies ja kantoi seurueen sukset rinnettä ylös 3,5 kilometrin korkeuteen.

Siellä iskettiin monot jalkaan ja lenkkarit reppuun ja laskettiin alas kuruja pitkin. Alhaalla näkyivät Saharan autiomaa ja Marrakechin vihreät keitaat.

 

Kun puuteriin upposi polvia myöten

lo_alatalo_96b6802

Alatalo on siis laskenut maailman ympäri.

“Voit melkein kysyä, missä en ole käynyt”, Alatalo toteaa.

Seuraa luettelomainen kooste Alatalon henkilökohtaisista suosikkikohteista. Kansainvälisten keskusten nimiä tipahtelee kuin liukuhihnalta: Kitzbühel, Kolmen laakson alue, Saalbach, Jackson Hole, Whistler, Narvik, Oppdal, Hemsedal, Verbier, Chamonix ja St. Anton vilahtelevat niminä, joista Alatalo erityisesti pitää.

Erityisen lämpimästi Alatalo puhuu Itävallasta. Siellä kannattaa Alatalon mukaan mennä melkein minne vain. Pienistäkin kylistä voi löytyä mitä hienoimpia paikkoja.

Ja parhaat puuterilumet, ne ovat Utahissa. Siellä lumi on kuin pölyä, ja siihen uppoaa polvia myöten.

Alatalon suuriin suosikkeihin kuuluu myös Colorado.

“Aspenissa kun oltiin pojan kanssa, poika ei päässyt lumilautailemaan, koska joku lumilautailija oli törmännyt rinteessä miljonääriin, ja miljonääri oli haastanut ne oikeuteen. Mahdollista vain Amerikassa!”

Viime vuosina Alatalo on kotimaassa asettunut Leville. Siellä hänellä on mökki, ja sieltä pääsee kätevästi poikkeamaan Ylläksen ja Pallaksenkin puolelle.

 

Pikkutuhmia lauluja after skissä

Alatalon ensimmäinen albumi Maalaispoika oon ilmestyi vuonna 1974. Tuottelias muusikko julkaisi vuosikymmenessä 18 albumia. Kun musiikkiin sai vielä yhdistettyä toisen suuren intohimon, laskettelun, niin mikäs sen hienompaa.

Alatalo työskenteli Aurinkomatkoilla tehtävissä, joita hän luonnehtii kiertäväksi trubaduuriksi. Alatalo kiersi talvisin Keski-Eurooppaa, vietti aikaa suomalaisten turistien suosimissa kohteissa ja piti heille lauluiltoja.

Suomessa tavallisena työpäivänä taas saatettiin pitää päivällä hiihtokoulua, tuntien jälkeen suunnata after skihin esiintymään ja laulattamaan väkeä, ja after after skissä laulaa, soittaa ja juhlia läpi yön.
“Eihän semmoista tahtia enää jaksa. Nykyään tarvitsee unta paljon enemmän.”

Mikko Tapio Alatalo

  • ● Syntynyt 1. toukokuuta 1951 Oulussa. Vietti lapsuutensa Kiimingin maaseudulla.
  • ● Toiminut keskustan kansanedustajana vuodesta 2003 ja Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008.
  • ● Muusikkona levyttänyt 600 laulua ja tehnyt 40 albumia. Äänitteitä myyty yhteensä 400 000 kappaletta.
  • ● Voittanut neljä kertaa Syksyn Sävelessä. Palkittu myös Erikois-Emmalla vuonna 2007.
  • ● Työskennellyt muun muassa Kalevan ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1970-luvulla.
  • ● Opettanut alppihiihtoa suomalaisissa laskettelukeskuksissa ja pitänyt televisiossa hiihtokoulua.

Hurja tahti on vaihtunut muutamaan laadukkaaseen tuntiin rinteessä ja murtsikkalenkkiin mökillä. Tampereen seudulla Alatalo käy lastenlastensa kanssa laskemassa.

Ja kun tarinoita kerran riittää, otetaan vielä yksi anekdootti kotimaamme hiihtokeskuksista.

“Minähän olen tehnyt aika paljon kilttejä lastenlauluja. Sitten on se jos sä menet Lappiin, älä anna muille -biisi. Se soi siellä yhtä mittaa. Se kuvaa hiihtokeskuselämän toista puolta. Olen kuullut jopa sellaisia tarinoita, että on käyty Levillä, eikä ole koko suksipussia avattukaan! Mutta minä en kuulunut siihen porukkaan.”

Todettakoon, ettei kappaleen levinneisyys rajoitu vain maamme pohjoisiin osiin. Eräänä keskiviikkoisena iltana se pärähtää soimaan tamperelaisessa pubivisassa.

“Aina, kun mä menen sinne (laskettelukeskuksiin), niin ne tiskijukat pyytää laulamaan playbackina sen biisin. Jengi seisoo pöytien päällä ja laulaa. Siitä on tullut vähän semmoinen kulttibiisi. Laulan sen varmasti myös vapaalaskijoiden iltamissa!”

Mikko Alatalo Andorran Vapaalaskujatkot X Skiexpo -juhlissa Vanhalla yo-talolla lauantaina 5.11.2016. Pääsyliput Liveto.fistä.

(Visited 960 times, 960 visits today)
Tags: , ,


Comments are closed here.


PyhäWurst saapuu Iltamiin tarjoilemaan super-hodareita - kokilla kokemusta Etelämantereelta asti

Seuraava

Iltamat uudistuu Vapaalaskufestivaaleiksi: huippuohjelmaa torstaista lauantaihin

Edellinen

beylikdüzü escort beylikdüzü escort bayan

amateur porn anal porn