Vapaalasku on paradoksaalinen laji ilmastonmuutoksen kannalta

Moni meistä suomalaisista vapaalaskijoista saattaa kokea olevansa puun ja kuoren välissä, sillä me harrastamme ajan henkeen nähden paradoksaalista lajia. Suomessa ei ole suuria vuoria, ja keskinen Eurooppa on vähintään lento- tai laivamatkan päässä. Ajan henki taas painostaa vähentämään radikaalisti elämisestä aiheutuvia päästöjä. Voidaksemme siis harrastaa meille rakasta lajia joudumme matkustaessamme tuottamaan päästöjä, jotka mahdollisesti vaikuttavat lajin harrastusmahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Ilmastoahdistus ja -morkkis ovat tunteita, joita meistä jokaisen tulisi potea, kun suunnittelemme matkoja tai palaamme niiltä takaisin – matkan aikana kannattaa kuitenkin keskittyä nauttimiseen, ei ahdistumiseen. Pelkkä ahdistuminen ei myöskään ole rakentava tapa suhtautua ilmastonmuutokseen, sillä pahimmillaan se voi aktivoinnin sijaan passivoida. Keskitytään siis ratkaisuihin!

Tämän vuoden Vapaalaskufestivaaleilla ilmastonmuutos on näkyvä teema, kun puhumaan saapuu esimerkiksi vuoristo-opas Anders Bergwall, joka on retkillään seurannut jäätiköillä tapahtuneita muutoksia. Tämän vuoksi päätimme luoda suomalaisille vapaalaskijoille päästökartan, jonka avulla voi saada jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä matkustaminen suosittuihin laskukohteisiin tuottaa.

Kartta avuksi päätöksentekoon

Kartan tarkoitus ei ole missään nimessä moralisoida, sillä allekirjoittaneiden suorittamat ilmastoteot – tai pikemminkin niiden puute – eivät siihen oikeuta. Kartan tarkoituksena on sen sijaan herättää ajatuksia ja keskustelua sekä tarjota vapaalaskukansalle työkalu, joka toivottavasti auttaa tekemään kestävämpiä valintoja erityisesti matkan suunnitteluvaiheessa. Tekemämme päästökartta ei ole ideaali eikä missään nimessä kaikkivoipainen. Siihen liittyy paljon ongelmia ja sitä tehdessä on jouduttu osaamisen ja ajanpuutteen takia turvautumaan karkeisiin yksinkertaistuksiin.

Omalla matkustamisellaan voi kutenkin vaikuttaa paljon. Esimerkiksi kahdestaan tehty automatka

Lyngeniin tuottaa päästöjä vain kymmenesosan kahden ihmisen lentomatkaan verrattuna. Toisaalta Keski-Eurooppaan lautalla ja autolla matkustamisen tuottaa yhdeltä ihmiseltä saman verran päästöjä kuin pelkkä lentäminen. Ohessa on havainnollistava kuva siitä, kuinka paljon eri matkustustavat kuluttavat.Huomioi myös 2300 kilon päästöraja, jonka tulisi olla jokaisen maapallon asukkaan vuotuinen päästömäärä kestävässä mallissa. Tällä hetkellä suomalainen tuottaa keskimäärin 8000–10 000 kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodessa.

Kuinka eri kohteet ja matkustustavat vertautuvat toisiinsa?

Päästökartan avulla saat  jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä tuotat matkustaessasi pelipaikoille paukuttamaan pyydaa. Tämän luvun pohjalta voit myös kompensoida tuottamasi päästöt, vaikka sekin on kaikkea muuta kuin suoraviivainen prosessi.

Alla on vielä selvennyksiä kartan lukemiseen ja vastauksia kysymyksiin, jotka saattavat mietityttää karttaa selaillessa.

Miten kohteiden eri värit määrittyvät?

Vihreä kohde: Jos kohteen voi saavuttaa vuorokauden sisällä alle 600 kilogramman hiilidioksidipäästöillä.

Oranssi kohde: Jos kohteeseen kestää matkustaa 24–36 tuntia ja jokainen matkaseurueen jäsen pääsee sinne 500–1000 kilogramman päästöillä.

Punainen kohde: Punaiset kohteet ovat joko kohteita, joihin on pakko lentää pitkiä matkoja, tuottaa yli 1000kg päästöjä tai sitten niihin matkustaminen autolla kestää yli 36 tuntia. Punainen väri ei siis välttämättä suoraan tarkoita sitä, etteikö kohteeseen voisi päästä pienillä päästöillä oikealla kulkuvälineellä ja oikealla matkustajamäärällä. Matkustettaessa Keski-Eurooppaan (ja Stryniin sekä Åreen) on kuitenkin muistettava, että laivamatkasta aiheutuvat päästöt on laskettu henkilökilometreissä siten, että kyydissä on ainoastaan kuljettaja. Kolmen hengen seurueen on siis lisättävä vielä päästöt laivamatkasta kahdelle matkustajalle (kuskin päästöt on jo laskettu lukuun). Lue tarkemmin karttaan lasketuista laivapäästöistä ja metodologiasta tästä.

Huom. Kaikki kartan luvut on ilmoitettu menopaluuna! Auton päästöt on laskettu siten että kyydissä on yksi henkilö!

Miten luvut tulisi suhteuttaa?

Luku 2300 on tärkeä. Se on päästömäärä, johon jokaisen maan asukkaan tulisi asiantuntijoiden mukaan sitoutua, jos haluamme rajoittaa maan lämpötilan kohoamista yli kahden asteen vuoteen 2050 mennessä maailman nykyisellä väestökehityksellä. Suomalaiset tuottavat keskimäärin noin 10 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohden. Vertailun vuoksi: Intiassa ihmiset tuottavat päästöjä keskimäärin 1600 kiloa per capita, mutta populaa on toki enemmän.

Miksi Helsinki lähtöpisteenä?

Helsinki toimii pääasiallisena porttina Suomeen ja pois Suomesta, sillä suurin osa kansainvälisistä lennoista ja laivamatkoista tehdään Helsingin kautta. On kuitenkin sanomattakin selvää, että myös muualla Suomessa asutaan ja vapaalasku on pohjoisilla leveyspiireillä asuville ehdottomasti vihreämpi harrastus kuin allekirjoittaneille etelän spedeille – kunhan suosii pohjoisen kohteita!

Miksi päästöt on laskettu kolmelle eri autolle ja miksi emme laskeneet autoihin mukaan muita matkustajia?

Selailtuamme aikamme carbonfootprint.com-sivuston antamia tuloksia totesimme, että erilaiset autot antavat huomattavan erilaisia tuloksia. Joten siksi. Mutta jos nyt ajat sitä vanhaa Saabia niin on luultavasti kestävämpää kuluttaa se loppuun kuin ostaa uusi tilalle. Kör försiktigt!

Vaikeampaa on vastata jälkimmäiseen kysymykseen. Yleensähän reissuihin lähdetään porukalla, mutta kartassa autojen päästöt on laskettua siten, että kyydissä on ainoastaan auton kuljettaja. Ajattelimme, että autoille on järkevintä laskea vähimmäispäästömäärät, jonka ne tuottavat ajettaessa kohteeseen. Päästömäärän henkilökilometreissä jokainen pystyy laskemaan itse jakamalla päästön matkustajien lukumäärällä (jos reissu ei sisällä laivamatkaa). Jos reissu sisältää laivamatkan, tsekkaa tarkemmat ohjeet kartan jälkeen kohdasta “Metodologia” tai klikkaa tästä.

Jos haluat tarkemman tiedon juuri sinun autosi päästöistä, suuntaa osoitteeseen carbonfootprint.com. Lennoista, risteilyistä ja niiden hyvittämisestä löydät paljon tietoa osoitteesta atmosfair.de.

Ja vielä viimeinen huomio ennen kuin olet valmis selaamaan karttaa: Muista että luvut ovat suuntaa-antavia ja hiilidioksidi ei ole ainoa päästö, joka aiheuttaa Telluksen lämpenemistä. Lisäksi päästöjen määrään voi vaikuttaa muillakin valinnoilla, kuten muuttamalla ruokavaliota kasvispainotteisemmaksi – niin kotona kuin reissun päällä.

Teksti: Viljami Vaarala

Visualisaatio: Niklas Strengell

—

Pyhän, Peak Performancen ja Scandinavian Outdoorin Vapaalaskuiltamissa lauantaina 3.11. – Combo-pääsyliput iltamiin Messukeskuksen verkkokaupasta. Käytä alennuskoodia VAPAALASKU18 = saat 6 euron alennuksen. Combo-lipulla lisäksi sisäänpääsy GoExpo Winteriin pe, la ja su.