Vapaalaskuiltamien ruokahuollosta vastaa tänä vuonna Pyhän pohjoisrinteillä tavallisesti päivystävä PyhäWurst. PyhäWurst lienee ensimmäisiä kotimaisia rinneravintoloita, joka on keskittynyt pääasiassa käsintehtäviin laatuannoksiin tavanomaisempien ranskalaisten ja uppopaistojen sijaan.
Iltamissa on siis myynnissä ensimmäistä kertaa napapiirin eteläpuolella Wurstin kulttisuosiota nauttivia täyttäviä hot dogeja – tarjolla on sekä liha- että vegeversioita.
Myyntitiskin takaa löytyy lämpimästi hymyilevä herra, Mikael ”Mike” Backman. Hänen ajatuksensa premium-tason rinneruoasta on kehittynyt vuosien saatossa niin laivakeittiöissä, Borneon joilla, jääseinillä, gay-klubeilla, Etelämantereella, Survival-killan leireillä, Indonesiassa, Nepalissa kuin husky-valjakon ohjaimissa.
Konseptit muuttuvat 1990-luvun Helsingissä
Konseptointi, uuden ajattelu ja uteliaisuus ovat aina olleet Backmanilla verissä. Koulujen jälkeen nuorimies oli mukana yökerhobisneksessä. Backman oli tutustunut Helsingin gay-skeneen, joka oli 1990-luvun alkupuolella vielä hyvin alakulttuuritouhua eikä lainkaan yhtä näkyvää kuin nykyisin.
Backman oli menossa toiseen ravintolaan töihin, mutta hänestä tulikin ravintola Bugatin varavastaava. Toimivaa konseptia ryhdyttiin muuttamaan motoristiravintolaksi. Uusi konsepti ei toiminut, mutta vanhasta Backmanille jäi laaja tuttavapiiri.
”Siellä oli parhaat bileet eikä yhtään sellaista macho-kulttuuria, vaan rehellistä hauskanpitoa. Käyn edelleen mieluiten homobaareissa mieluiten, siellä ei tarvitse esittää mitään.”
Hotelli Presidentin alakerran ravintola-yökerho muuttui kaupungin – ja Suomen – ensimmäiseksi kunnon house clubiksi, Hype-klubiksi 1990-luvun puolivälissä. Muutos oli suuri, sillä aiemmin alakerta oli tunnettu maksullisen seksin ostopaikkana.
”Ensimmäiset puoli vuotta seisoin ovella valitsemassa asiakkaita – kerroin pukumiehille ettei täällä enää käy ilotyttöjä ja ilotytöille, ettei täällä enää ole asiakkaita. Aina se ei ihan näillä sanoilla onnistunut, mutta hiljalleen kulttuuri muuttui. Sen jälkeen siirryin ravintolan varavastaavaksi ja lopulta päälliköksi.”
Pian toimelias mies oli mukana pyörittämässä isojakin yritystapahtumia tuottanutta tapahtumamarkkinointitoimistoa, jonka hän myi pois 2000-luvun vaihteessa. Maailma kävi kuumana ja pian Backman oli mukana it-bisneksessä.
Burn outit kärsittiin, ja pian edessä oli kolme vuotta Indonesiassa, jossa hän pyöritti ystävänsä kanssa hakemistopalvelua indonesialaisille asiakkaille. Kuvioihin tulivat myös datapäivitykset ja yritysten uutiskirjeet suomalaisille asiakkaille – it-buumi oli kovimmillaan.
Backman viihtyi lämpimässä lopulta melkein kymmenen talvea.
Pian oli edessä jälleen muutos ja uudet konseptit.
Kesäkausiksi töihin laivaravintolan päälliköksi
Backman oli ehtinyt opiskella nuorena merille haikaillessaan laivakoneenhoitajaksi. Talvet hän vietti Indonesiassa, mutta kesäisin Suomen suvi veti puoleensa. Pian Backman huomasi tekevänsä Helsingin edustalla seilaavien risteilijöiden ravintolapuolta.
Viime kesä oli 11:sta IHA-Lines-laivan keittiöpäällikkönä.
Indonesian-talvien ohella Backman oli ehtinyt myös käydä yhden kauden Etelämantereella vastaamassa tutkimusaseman ruokahuollosta. Hän oli tutustunut tutkimusretkikunnan johtajaan Survival-killan puolelta. Survival-kilta kouluttaa ihmisiä selviytymään erämaaolosuhteissa luonnon antimilla. Backman on killan jäsen.
”Kuulostaa ehkä romanttisemmalta kuin olikaan. Töitähän siellä tehtiin, mutta tietysti maisemat olivat hienot.”
Etelämantereella Backman oppi myös mitä viimeinen myyntipäivä voi käytännössä tarkoittaa.
”Yksi työntekijä kävi hakemassa kontista pussikeittoja. Hän tuli takaisin ja sanoi, että oli löytänyt keiton, joka oli vanhempi kuin minä. Työntekijä oli 27-vuotias. Eiväthän ne syväjäässä miksikään menneet – oli meillä tosin tuoreempiakin säilykkeitä mukana.”
Pohjoista kohti
Backmanin lapsuudessa ei televisiota juuri katseltu, vaan äidin kehotuksesta luettiin paljon kirjoja. Niinpä Jack Londonin Lumikenttien kutsu oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen nuoreen mieleen. Kesti lopulta lähes 40 vuotta, ennen kuin Backman lähti Pyhälle ja Luostolle Arctic Husky Farmille töihin.
”Siitä diggailin ihan älyttömästi. Koirien kanssa peuhaaminen on mukavaa. Suurin haaste on oppia ymmärtämään koiria. Kun ne oppii, on se tosi nastaa hommaa.”
Talvet Backman asui ja asuu edelleen autossa. Backman on toimeliaana ihmisenä rakentanut Sisu-maastokuorma-auton lavalle talviasuttavan Pesän. Kamiina loimottaa lämpöä ja Pesästä löytyy kaikki tarvittava.
”Minulla on ollut tuo yhdeksän vuotta. Asuisin autossa vuoden ympäri, jos ei olisi perhettä. Viihdyn autossa yksinkertaisesti paremmin kuin asunnoissa.”
Huskyvaljakkoajelun ohella mielessä oli väikkynyt myös Pyhällä sijaitsevan Tajukankaan putouksen käyttäminen jääkiipeilyyn. Eipä aikaakaan kun Bliss Adventuren toinen perustaja, Artturi Kröger, löysi vanhan Survival-kilta-ystävänsä kautta tiensä Pyhälle.
”Mietittiin, että saisikohan Tajukankaalle jääkiipeilybisneksen.”
Jääkiipeilijä-Kröger innostui, ja Bliss Adventure syntyi – Tajukankaalla jääkiipeillään nyt jo seitsemättä talvea. Kun hakkuhommat alkoivat sujua, oli edessä jälleen uusi mahdollisuus. PyhäWurstin toimintaa tarjottiin blissiläisille.
PyhäWurstista hodari- ja rieskapaikka
Backmanilla oli heti tarjouksesta kuultuaan selkeä visio. Nyt tehdään muutos perinteiseen rinneruokakulttuuriin.
”Olin vakuuttunut, että ihmiset ovat kyllästyneitä perusmättöön. Ajattelimme aluksi, että emme edes tarjoa perinteistä makkarakoria, mutta kyllä nekin ovat valikoimassa, niitä menee.”
Miten kaikista mahdollisista vaihtoehdoista juuri hot dogit?
”Yksi Manhattanilta kotoisin oleva ystäväni, valokuvaaja Curt Richter, oli esitellyt minulle aiemmin oikeat kunnon hotdogit. Hän teki itse relissit ja kaikki. Se avasi ihan uuden maailman itselleni. Suomessa hodarit eivät vieläkään saa ihan ansaitsemaansa arvostusta. Hampurilaiset ovat alkaneet saavuttaa tiettyä laatutasoa, mutta hodareissa laatu vaihtelee liikaa.”
Pelkästään yhdellä tuotteella ei toiminta lähde käyntiin. Oli tarvetta toisellekin artikkelille. Asiat loksahtelivat paikoilleen, kun ravintoloitsijat keksivät käyttää täytettyä rieskaa hieman pitaleipien tapaan.
”Molemmat ruoat sopivat sekä kotimaisille että ulkomaisille asiakkaille.”
Samaan syssyyn tuli myös panostus laatukahviin.
”Pyhältä puuttui kunnon kahvi. Tunturissa ei ollut edes kahvikonetta, hotellilla joku monta vuotta rikkinäisenä maannut laite saattoi olla. Silloinen osakkaamme Aleksi Mehtonen oli kahvientusiasti, joten kahvit tulivat vahvasti mukaan.”
Laaturuokaan ja -kahviin panostava pieni rinneravintola kuulosti aikamoiselta konseptilta, mutta Backmanilla oli luottoa – sekä halu jälleen oppia uutta.
”En jännittänyt yhtään, se oli ihan selkeä peli. Kun meille löytyi kunnon sämpylä, tiesin, että ihminen saa vatsansa täyteen laadukasta ruokaa, kyllä se toimii. Ravintoloita on tullut tehdyksi, ja välillä on ollut epävarma olo, mutta Wurstissa sitä ei ollut missään vaiheessa.”
Samalla itsevarmuudella Backman tuo tuotteet tarjolle myös Vapaalaskuiltamiin ja Vapaalaskujatkoille. Menu näyttää herkulliselta.
Vapaalaskuiltamien (4.11.) ja Vapaalaskujatkojen (5.11.) menu:
– Seitan-täytteellä
– Bratwurstilla
– Savuchilimakkaralla
– Yllätystäytteellä
Hot dogeissa mausteina viritetty hapankaali, sipulirelissi, Wurst-kastike, Balado-kastike sekä marinoitu punasipuli. Kaikki itse tehtyä, tietysti.
PyhäWurst palvelee Peak Performancen, Pyhän ja Scandinavian Outdoorin Vapaalaskuiltamissa sekä Andorran Vapaalaskujatkot X Skiexpo -tapahtumassa 4.11. ja 5.11. Vanhalla ylioppilastalolla.
Pääsyliput ennakkoon Liveto.fistä.
Comments are closed here.