Toggle navigation

Pyhän monet kasvot – kolmen sukupolven suosikkipaikat Suomen parhaassa vapaalaskutunturissa

07.11.2019

Pyhä lienee jokaisen suomalaisen vapaalaskijan suosikkikohde. Pyhällä pääsee laskemaan rinteenvierustoja, se toimii tukikohtana lähituntureille suuntautuville retkille ja vaikka vuodet vaihtuvat, säilyy Pyhän erämaatunnelma.

Pyhä on helposti hallittava kokonaisuus, mutta sen kätköistä löytyy reittejä ja laskupaikkoja, joihin laskijat palaavat kerta toisensa jälkeen.

Haastattelimme kolmea vapaalaskun harrastajaa, jotka ovat saapuneet Pyhälle eri vaiheissa elämäänsä.

Pyhällä ihan pienestä saakka – Anttu Oikkonen

Anttu Oikkonen (vasemmalla) Huttu-elokuvan kuvauksissa. Kuva: Kilian Hänninen
”On mahdotonta nimetä tiettyä paikkaa, mutta kansallispuiston alue on aina yhtä upea niin kesällä kuin talvellakin. Samoin suosikkimäetkin muuttuvat koko ajan ja vuodenaika vaikuttaa myös paljon. Eniten kiinnostaa putsku, ja yleensä ensipuraisut pääsee ottamaan joulukuussa niissä rinteissä, jotka eivät ole vielä auki.
Sitten luonnonlumen lisääntyessä voi pikkuhiljaa siirtyy rinteiden ulkopuolelle. Aluksi on hyvä pysytellä kangasmetsissä ja kiertää pahimmat rakat kaukaa.
Olen utelias tyyppi, etsin uutta ja pyrin löytämään jotain mielenkiintoista. Kyllähän siihen tulee aina kiva jännitys, kun ei tarkkaan tiedä mitä tuleman pitää. Haikit kansallispuiston puolelle ovat ehkä niitä antoisimpia, mutta myös hisseillä saa tosi hyviä laskuja, kun olosuhteet on oikeat.

Ja vaikka olosuhteet eivät olisikaan optimaaliset, niin vähän kun miettii tuulen suuntaa ja alueita jotka saattavat jäädä muilta huomaamatta, niin hyviä yllätyksiä kyllä löytyy.”

Kuva: Kilian Hänninen

Entä mikä on suosikkivuodenaikasi – vai kaikki?
”Ehkä kevät. Huhtikuussa kun alkaa lämmetä oikein kunnolla, siis sillä tavoin että rinteiden huolto menee hankalaksi, alkaa syntyä luonnonkumpareikkoa. Viime keväänä pääsimme laskemaan niitä viikon ajan oikein kunnolla ja kuvattiin Huttu-filmi siinä samalla. Se oli yksi kauden kohokohtia. Tuntuu, että tuo huhtikuun sesonki menee monelta ohi.
Heittäisitkö vielä vinkit loppukauden kurvailuihin?
”Kannattaa käydä loppukaudesta kurkkaamassa esimerkiksi vanhan tuolihissin mäki. Jos käy tuuri niin sieltä saattaa löytyä ihan hiton hauskat loskaiset kummut, sellaset luonnolliset, sopivan loivat ja hyvällä välillä. Mmmmm.”

Eka kausi Pyhällä vuonna 1998 – Heljä Rahikkala

Heljä Rahikkala Pyhällä pilvien yllä. Kuva: Antti Laiho

”Ehdoton kestosuosikkini on Noitatunturi ja Pikkukuru. Rinnepujotteluun sopivat kaikki mäet.

Noitatunturi on kaunis, lumivarma ja sinne on helppo mennä, varsinkin jos ottaa yhden hissinousun. Tunnelma vaihtuu nopeasti hiihtokeskuksen kuhinasta kansallispuiston luonnonrauhaan. Hyvää laskettavaa löytyy lähes aina, kunhan pohjat vain ovat kunnossa.

Parhaimmillaan Noitatunturi on helmi-huhtikuussa, mutta toisinaan jo tammikuussa on niin hyvät pohjat, että sinne pystyy hiihtelemään.”

Oravalammen laavulla tauolla. Kuva: Miikka Laakso

Olet viihtynyt Pyhällä jo yli 20 kauden ajan. Miten paikka on mielestäsi muuttunut näiden vuosien aikana – vai onko?
Vapaalaskijoiden ja muidenkin talviulkoliikkujien liikkuminen Pyhän alueella on lisääntynyt huimasti viime vuosina.
Aiemmin Oravalammen tulipaikka kaivettiin laskukauden loppupuolella lumesta retkieväiden lämmitystä varten esiin. Nykyisin siellä on aina valmiina tulet.

Myös Oravanlammelle kulkevaa merkattua reittiä pystyy kävelemään melkein koko talven rankkoja lumisateita lukuunottamatta.”

 

Hannu Oikkonen – Pyhän kävijä 1970-luvulta asti

Kuva: Sakari Hyytinen / 66 Arctic Adventures

Yksi Pyhän rinteiden ahkerimmista kurvailijoista on rovaniemeläinen Hannu Oikkonen. Hän on käynyt tunturissa 1970-luvun lopulta asti, ja edelleen talvet kuluvat pääasiassa Pyhän rinteissä ja lähituntureilla.

Millaista Pyhällä oli entisaikaan, onko mikään muuttunut vuosikymmenissä?
“Onhan ero jo välineissä tosi hurja. Aikanaan laskettiin kapeilla suksilla, joten metsässä ei oikein voinut laskea, kun sukset menivät niin helposti lumipakan läpi. Jos vähänkin oli nuoskaa, karahtivat sukset kiville. Nykyään nimenomaan mennään metsään heti kun mahdollista.

Samoin skinit olivat niin huonoja, ettei niillä tehnyt oikein mitään, ne eivät pysyneet suksissa kiinni jos vähänkin meni lunta väliin. Kun Noitatunturille mentiin niin pääasiassa kiivettiin hankea pitkin ylös.”

Hannu Oikkonen Riksgränsenillä vuonna 1986. Oikkosen kumpareura jatkui 1990-luvulle, ja vuonna 1994 hän oli Suomen kumparemaajoukkueen valmentajana Lillehammerin olympialaisissa. Kuva: Martti Kellokumpu


Missä nykyisin lasket mieluiten?
“Paljon on suosikkipaikkoja, ja kun on paljon Pyhällä kulkenut, on muodostunut kotikenttäetu, tietää mihin mennä milloinkin. Aika paljon lasketaan Aittakurun katsomoa kohti, kun lähdetään Ylen tien yläpuolelta menemään. Siellä pitää olla kummuilla tarkkana, ei pidä mennä vauhdilla, mutta se on mielenkiintoinen paikka.

Jos vain hisseillä lasketaan niin kyllähän Huttu-Ukko on mukava. Siellä on alkutalvestakin usein pehmeää pintaa, pääsee treenaamaan helposti vapaalaskua ja on vaivatonta, kun vetäisee hissille takaisin.”

 


Viihdyt Pyhällä läpi vuoden. Miten vietät kaamoksen aikaa tunturissa?
“Nykyään otsalamput ovat kehittyneet niin paljon, että niiden kanssa on tosi helppoa tehdä vaikka saunalenkkiä. Mökiltä kun lähdetään, noustaan vähän sinistä rinnettä ylös, mennään Tajukankaan ohi pohjoispuolelle, noustaan rinnettä ylös, vaihdetaan Tsokalla kamat ja lasketaan vanha tuolihissi tai Huttu lamppujen kanssa alas. 

Lamput ja leveät sukset, niiden avulla pystyy menemään pimeällä ajalla mihin vaan – tietysti se vaatii sen, että tietää minne on menossa. Mutta on ollut hienoa viettää jouluaattoa Karhunjuomalammella ja laskea kuun valossa. On myös ollut kiva kun lähtee pimeällä pohjoispuolen rinnettä ylös ja muistaa vilkuilla vähän pohjoiseen, siellä kun alkaa Luostolla revontulet lyömään niin onhan se hienoa tekemistä.”

Pyhän, Peak Performancen ja Scandinavian Outdoorin Vapaalaskuiltamat 2019 Helsingin Messukeskuksessa 15.–17.11.2019. Liput ennakkoon Messukeskuksen lippukaupasta. Ennakkoliput 16€.

Pyhä Extreme, Huttu ja JUNIOR BACKCOUNTRY with Antti Autti kello 16.00 @ Peak Performance Theatre.
(Visited 1 026 times, 1 027 visits today)
Tags: , , ,


Comments are closed here.


Pyhä Extremen tehnyt laskuleffapioneeri Heinilä kaipaa tarinoita

Seuraava

Vapaalaskufestareiden juhlavuoden ohjelmatykitys alkaa jo päivällä: ohjelmisto on nyt julkaistu!

Edellinen